Mikä formuloissa viehättää?

Viime sunnuntaina innostuin katsomaan jälkilähetyksenä ensimmäistä kertaa tällä kaudella Formula-1 kilpailun. Täytyy myöntää, että tylsempää urheilulajia kuin mitä F1 on viimeiset vuodet ollut on vaikea löytää. Ajetaan jonossa rataa ympäri vajaat 2 tuntia ja voittaja on se, jolle vaihdetaan renkaat nopeimmin.

Siitä huolimatta kiinnostusta lajiin näyttää riittävän. Iltapäivälehdet kirjoittavat kilpailuista sivukaupalla, lehtien nettisivut ovat täynnä formula- uutisia, MTV3 myy formuloilla yhtä kanavapakettia ja lisäksi vielä netti-tv palvelua, josta voi katsoa kertauksena viimeisimmät uutiset ja kisojen "huippuhetket". Tähän vielä mobiilipalvelut, jossa voi tilata viimeisimmät F1-uutiset suoraan kännykkään.

Kauppojen kesäaukioloajat ovat alalla työskenteleville formulafaneille myrkkyä. Pari kaveria työskentelee kaupan alan esimiestehtävissä ja kuulemma formulaviikonloppuna sunnuntain työvuorot ovat kuumaa kauppatavaraa. Jos tosi formulafanille sattuu työvuoro päälle, niin työkaverille voidaan maksaa päiväpalkka sunnuntailisineen jopa tuplana että kaveri tekisi tämän vuoron.

Tulihan niitä seurattua aktiivisesti aikoinaan itsekin. Vielä silloin kun F1- kilpailuja alettiin lähettää Suomessa, niissä oli vielä ideaa. Sitä mukaa, kun autoihin on tullut lisää tekniikkaa, kilpailu on vähentynyt ja kuljettajan osuus menestyksestä koko ajan vähentynyt. Otetaan nyt vaikka Keke Rosbergin mestaruuskausi vuonna 1982. Kauden aikana osakilpailuvoittajia oli 11 ja voittajatalleja 7. Viime kaudella voittajia oli kaikkiaan neljä, kahden eri tallin autoilla. Kuljettajat ovat tänä päivänä suurempia sankareita kuin koskaan, vaikka itseasiassa menestyksen tekijöitä ovat auton suunnittelijat ja insinöörit. Niin kauan kuin ajetaan niin eritasoisilla autoilla kuin nykyään, voisi kuljettajien mestaruustittelin jättää aivan hyvin jakamatta. Vai kuka voi tosissaan väittää Kimi Räikkösen tai Lewis Hamiltonin olevan parempi kuljettaja kuin vaikkapa Mark Webber tai Adrian Sutil?